Kemiallista kierrätystä mekaanisen rinnalle

Kemiallista kierrätystä on kritisoitu esimerkiksi korkeasta hiilijalanjäljestä ja jopa epäilty, että sen käyttöönotto lisää entisestään muovin valmistamista. Tämä kertoo siitä, että sen toimintaperiaatetta ei ole täysin ymmärretty. Kemialliseen kierrätykseen on tarkoitus ohjata muovia, joka ei kelpaa mekaaniseen kierrätykseen. Tällaista muovia ovat esimerkiksi pakkaukset ja tuotteet, joissa on eri muovilajeja sekaisin. Kierrätysastetta siis kasvatetaan hyödyntämällä molempia kierrätyksen keinoja.

Pyrolyysikäsittelyn lopputuotteena syntyvä öljy vähentää riippuvuutta raakaöljystä ja pienentää muovituotteiden hiilijalanjälkeä. Pyrolyysiöljystä valmistettujen polymeerien avulla voidaan korvata aiemmin fossiililla raaka-aineilla valmistettuja muoveja ja kemikaaleja. Pyrolyysiöljystä jalostettu muovi kelpaa jopa lääke- ja ruokapakkauksiin, sillä se ei poikkea laadultaan neitseellisestä muovista. Pyrolyysiä hyödyntämällä muovijätteiden määrä vähenee globaalisti, eikä sitä toivottavasti sijoitettaisi enää kaatopaikoille – saati dumpattaisi vesistöihin. 

Kierrätysluvut saatava nousuun

Euroopan tavoitteen mukaisesti muovipakkausten kierrätysastetta pitäisi nostaa 50 % vuoteen 2025 mennessä ja 55 % vuoteen 2030 mennessä. Pelkällä mekaanisella kierrättämisellä emme pääse tähän tavoitteeseen. Tarkoituksena kuitenkin olisi, että mekaaninen ja kemiallinen kierrätys toimivat rinnakkain. Nykyisillä muovimäärillä – jotka ennusteiden mukaan yhä kasvavat – molempia tapoja tarvitaan, jotta kierrätysluvut saadaan nousuun.

Pyrolyysiöljyä Nokialta

WasteWise Groupin Nokialla sijaitseva laitos on Suomen ensimmäinen, jossa muovia kierrätetään kemiallisesti teollisessa mittakaavassa. Vuodessa pystytään käsittelemään 4 000 tonnia muovijätettä.

”Pyrolyysiteknologian kehittymisen ongelmana maailmanlaajuisesti on ollut saada prosessi toimimaan jatkuvatoimisesti, turvallisesti ja riittävän kustannustehokkaasti. Nokialla käytämme meidän omaa patentoitua teknologiaa, joka on osoittautunut kansainvälisessä vertailussa varsin tehokkaaksi. Parhaillaan kasvatamme myös käsittelykapasiteettia, jotta yhä useampi muovijätetonni päätyisi polton sijaan kierrätykseen”, toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi kertoo. 

Vuosi 2024 on meille siis myös paikallisesti tärkeä, kun suomalaista pyrolyysiöljyä päästään hyödyntämään fossiilisten raaka-aineiden sijasta aikaisempaa merkittävämpiä määriä.

Teksti ja kuva: Katja Vaulio